tiistai 21. maaliskuuta 2017

Romeo 8-vuotta!


Jo toinen veteraani ikään ehtinyt koira meidän taloon! Ensimmäinen holskuni ja ensimmäinen paimenkoirani. Koira, jonka kanssa aloitin varsinaisen tutustumisen koiraharrastuksiin. Paljon tuli tehtyä virheitä osaamattomuuttani ja on paljon asioita, joita nyt tekisin toisin. Koko tunteiden kirjo on koettu ja eletty näiden yhteisten vuosien aikana. On ollut hienoja hetkiä ja vaikeita hetkiä. Romeo ei ole koskaan ollut mikään helppo koira, eikä se ole sitä vieläkään. Pari vuotiaana murkkukoirana se tuntui hetkittäin jopa liian haastavalta omiin käsiin. Ei selvitty ilman apuja, joita onneksi sain ja otin kiitollisena vastaan. Olen onnellinen, etten luovuttanut vaikeuksien edessä. Ne kasvattivat ja opettivat ja niistä selvittiin. Tänä päivänä olen monessa asiassa osaavampi juuri Romeon ansiosta. 

Romeon uskollisuus ja rakkaus kultaa kaikki muistot. Romeo on nykyisellään oma varjoni, kultaakin kalliimpi. Niin raivostuttava, niin rakas. Mun vahva luottoeläin, jonka temput voi hyvin ennustaa. Tietää mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Siitä ei koskaan tullut koirasosiaalista. Eikä tarvinnutkaan. Vieraat ihmiset ovat sille ilmaa. Ei se monestakaan vieraasta pidä, mutta sietää. En tiedä olenko tavannut vielä yhtään eläinlääkäriä, joka ei Romeota pelkäisi. Kyllä ne reipasta esittävät, mutta eivät ne koskaan meitä huijaa. Yhtä ainutta kertaa elämänsä aikana Romeo ei ole käyttäytynyt eläinlääkärissä huonosti. Aina se on saatu vääntää vaikka solmuun. Kaikki on hyvin kun vaan olen lähellä sitä tukemassa. Se luottaa niin täysillä minuun. Se ei ole ostettavissa. Se ei ole kuten Myy, joka on valmis hommiin kenen tahansa kanssa joka tarjoaa tekemistä. Oma perhe on Romeolle aina ollut kaikki kaikessa. Käsi suuhun kun tullaan töistä. Se kertoo, että olen kaivannut. Toivottavasti yhteisiä vuosia tulee vielä paljon lisää tämän rakkaan raitapojan kanssa. Onnea, ihana kultainen Romeo! Oma rakas mörrimöykkyni. 💓

3 kommenttia:

  1. Ihana Romea. Kuulostaa ihan kun olisi kovinkin tullut isäänsä <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommenteista Mio ja Anneli!

    Onnittelurapsut toimitettu päivänsankarille. :)

    Anneli: En ruvennut tässä nimiä mainitsemaan, mutta kiva jos tämä tarina tavoitti juuri sinut. Ehkä ei ollutkaan ihan sattumaa, että parhaan avun sainkin juuri sinulta silloin aikoinaan! Muistan aina sanasi;"Koirassa ei ole vikaa, sinussa on.." ja tämän asian sisäistämisestä suunta lähti heti parempaan päin. Eikä tarvitse nolostua. :D Olen myös aina pitänyt ihmisistä, jotka sanovat asiat suoraan turhia kiertelemättä. En muista sanoitko ihan noin suoraankaan, mutta tämä kyllä osui ja upposi. Onneksi! Aikuistuvan ja rajojaan kokeilevan urosholskun kanssa oma epävarmuuteni ei vaan ollut hyvä asia. Rentous koiraan löytyi vasta kun sain itsevarmuutta olla selkeä ja reilu johtaja koiralle, joka päättää kaikista asioista. Koira sai viimeinkin luvan olla vaan koira ja tämän myötä moni asia muuttui ja elämä helpottui.

    Ihana koira Romeo on. Koira isolla K-lla. Uskollinen, alkukantainen, vähän hurja, rakas ja niin mieleenpainuva. On muutamia päiviä, jotka vaihtaisin pois, mutta suurimman osan yhteisistä hetkistä säilytän sydämessäni ikuisesti. Vain kerran elämässä noin ainutlaatuinen koira voi osua omalle kohdalle. Toivottavasti Romeo on kanssamme vielä pitkään.

    VastaaPoista