maanantai 20. helmikuuta 2017

Sukset saa lipsua, mutta ladulta ei saa poistua

Paljon on tapahtunut sitten viime postauksen, eikä pelkästään hyviä asioita. Äitini kaatui, löi päänsä jäähän ja sai kalloonsa pienen vuodon. On ollut sairaalassa käyntiä ja paljon huolta. Treenit ja muut koirajutut ovat jääneet toissijalle. Tämä taas osoitti sen, että elämä voi muuttaa suuntaa koska tahansa ja kaikki arvotkin heittävät silloin härän pyllyä. Toisaalta mitä paskempi olo, sen tärkeämpää on lähteä välillä treenaamaan ja tuulettamaan omaa päätään.


Tottiksessa on jatkettu hallitreenejä. Yleisesti ottaen Myy voisi olla keskittyneempi. Satunnaiset ääntelyt saisivat jäädä pois, mutta on siellä myös paljon hyvää.
  • Perusasennosta palkkaan usein alkuun kun on keskittynyt ja aktiivinen. Tämän jälkeen saa purkaa hetken purutyynyn kanssa. 
  • Seuraamisessa ääntää satunnaisesti liikkeelle lähdössä. Puutun näihin pelkällä sss-suhinalla. Ääni jää heti kun pääsee reippaaseen ja hyvään liikkeeseen. 
  • Edestä sivulle siirtymiä on tehty ruoan avulla. Ruoan avulla siksi, että saataisiin parempi mielentila ja sivulle tuloista turhat ääntelyt pois. Ääntä ei ole saatu näissä treeneissä ollenkaan esille, joten kai se on vaan hyvä asia.  
  • Pidossa paljon eteenpäin menoa! Opetan samalla myös rauhavaihetta (uudelleen) purutyynyn avulla, joten tämäkin tukee samaa. Irrotuksia ei olla otettu ollenkaan vaan vahvistan pelkkää hyvää otetta. 
  • Jääveissä tekee kaikki liikkeet varmanoloisesti ja varsinkin seisominen on tosi hieno!   
  • Luoksetulo voisi olla vauhdiikkaampikin. Toisaalta hallissa matka on niin lyhyt. Eteentulo on aika arpapeliä. Harvemmin tulee täysin suoraan, joten tätä voitaisiin tehdä taas kuuriluontoisesti. 
Agilityssa Myy on vedellyt taas ihan huikeita treenejä ja se edistyy monessa asiassa! Päästiin jatkamaan samalla koutsillakin vielä ensi jakso, joten jatkossakin ollaan hyvissä käsissä. 
  • Leijeröintiä on tehty kepeillä. Myy kestää jo kivasti itsenäistä tekemistä kun muistaa kannustaa menemenemene-kehotuksella.
  • Keppejen avokulmatkin on saatu toimimaan! Pitää vaan rauhassa ohjata suoraan keppejä kohti ja kääntyä vasta kun on varmasti lukinnut ekan välin. 
  • Itsenäiset kepit alkavat näyttää hyvältä. 
  • Kontakteille on tullut paljon lisää vauhtia. Epätasaista on kuitenkin edelleen ja hitaitakin kontakteja Myy vielä tarjoilee. Sunnuntaina huomasin, että reagoi puomin vieressä seisovan apparin käden heilautukseen. Samaahan se on tehnyt usein kisoissakin. Myyn vauhti selvästi hidastuu tuomarin tullessa esim. A-n viereen. Eli näitä pitäisi treenata ehdottomasti nyt enemmän. Jossain alkuvaiheessa näitä häiriöitä treenattiinkin, mutta selvästikään ei tarpeeksi.
  • Putkipuomierottelu on sujunut viime aikoina yllättävän kivuttomasti. Myy on niin kiltti, että menee tasan sinne minne haluan jos vaan ohjaan hyvin. Kumpikaan - putkipuomi, ei ole ns. toista parempi, joten senkin takia tämä tuntuu toimivan.
Mangustin kanssa päikkäreillä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti