sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Hallitottikset 2/6

Hallitottisten toinen kerta oli tänään. Ohjelmassa oli häiriötreenejä odotteluineen ja beehoota. Kentällä teki samaan aikaan kolme koirakkoa, joten tuli taas oikein hyvää häiriötä. Myy oli viime kertaista rauhallisempi - halli kun halli, tää on jo nähty - ja teki mukavan keskittyneesti juttuja. Kalkattamistakaan ei juuri ollut. Palkkasin tällä kertaa namilla lelun sijaan ja tämä selvästi rauhoitti koiraa. Myy kuumuu turhankin paljon häiriössä, jos aloittaa suoraan patukalla. Toisaalta nyt ei ollut myöskään paikalla sitä lk-holskua, joka on Myyn mielestä ryhmämme koirista eniten mielenkiintoisin, koska on Myyn tavoin vilkas...

  • Odottelua (toinen koirakko teki kentällä) tehtiin niin, että kriteerinä oli istua perusasennossa ja paikka tulee luonnollisesti säilyä. Varsinaista kontaktia en vaadi. Lupa on katsoa myös eteenpäin, mutta myös kontaktista tulee aina nami. Toivotaan, että sitä saa mitä vahvistaa. Käskynä tässä pelkkä istu. Perusasennossa ja seuraamisessa sivu-käsky.(= kontakti) 
  • Ilmoittautuminen meni myös kivasti "tuomarin" kättelyineen. 
  • Varsinaista henkilöryhmää ei päästy tekemään, koska meitä on tällä kertaa niin vähän.  
  • Seuraaminen ihan ok, vaikkakin sitä voimaa saisi tulla enemmän. Pomput ovat vähentyneet.
  • Bh jäävät ihan ok. Tein myös peruuttaen kaikkia jäävejä. Istuminen ja maahanmeno hyvät, mutta seisominen kaipaa vielä paljon harjoittelua. Tarjoaa hyvin aktiivisesti kaikkea muuta kun seisomista... 
  • Kaksi kertaa paikkamakuu ja molemmat häiriössä. Nyt ei ahnehdittu liikaa (eka paikkis kaksi minuuttia ja jälimmäinen n. viisi) ja varsinkin viimeinen makuu oli tunnetilaltaan hyvä! 
  • Tehtiin myös muutamia kapulan luovutuksia jännitteen avulla. Palkka leuan alta, jotta tulisi suoruutta. Nyt meinaa tuoda vähän vinoon. Ote kapulasta voisi olla vahvempi. Ei kyllä putoakaan, joten toivoa on. 

Tämmöiseltä näyttää noin muutoin meidän normimeininki tähän aikaan vuodesta. :)



Molemmilla paimenilla on yleensä omat lelut, jotka varsin usein löytyvät saman possun suusta... Moorelta ei kukaan lelua vie. Se nauttii aina toisten kunnioituksesta. :)

Saari valloitettiin sunnuntaina 
Lauantaina shoppailin Myylle uuden leveämmän ja Hurtan pantaa pehmeämmän kaulapannan. Merkistä huolimatta panta oli kivan edullinen. Myy pääsi samalla reissulla ensimmäistä kertaa kylään vanhempieni luo. Yleensä siis Moore ja Romeo vuorottelevat siellä käynneissä tasapuolisesti ja pääsevät näin aina yksilölliseen hemmotteluun. Myytä en ole vielä mukaan ottanut, syystä että se on ollut liian vilkas kyläilykaveri mun makuun. Kutsuja sille on toki tullut paljonkin! Myy oli hyvin otettu tästä vierailusta. Se selvästi arvosti uutta tilannetta ja yllätti kaikki olemalla todella rauhallinen kyläilijä - ehkä siitä on sittenkin tulossa jo vähän aikuismainen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti